Vatsaa viiltää. Olen soitellut ristiin rastiin ykistyisiä lääkäreitä, kenellekään ei pääse vasta kuin maanantaina. ja nyt on perjantai. Tahdon tietää, mitä sisälläni tapahtuu. Kylmä hiki nousee otsalle, kun uusi kouristus vatsan vasemmalla puolella tulee.

Olen tehnyt raskaustestejä Clearbluen digitaalisella raskaustestillä, joka näyttää myös viikot. Viikkonäytössä on lukenut koko ajan 2-3 viikkoa. Luen ohjetta uudelleen ja uudelleen: Kun raskaus on 5+ viikolla, pitäisi testissä näkyä jo 3+. Olen nyt arvioni mukaan menossa 5+4 viikolla. Miksi hcg ei nouse?

Osaanhan minä googlettaa, valitettavasti. Olen tutkinut kohdun ulkoisen raskauden oireita. Onko tämä pieni nyt kasvamassa ihan väärässä paikassa?

Soitan terveyskeskukseen. Aikaa ei löydy, mutta kehottavat menemään päivystykseen. Jos se on kohdunulkoinen, ei kannata jäädä ihmettelemään.

Laitan miehelle viestin tilanteestani. Hän pyytää ilmoittamaan, heti kun jotakin selviää. Mielessäni mietin, että hän varmaan huokaisee helpotuksesta, jos tämä onmkin menossa kesken.

 Odotan kaksi tuntia, ennen kuin vuoroni tulee. Terveyskeskuslääkäri painelee vatsaa. Kohtu on suurentunut. "Kyllä täällä jotakin selvästi on. " Varovasti hän kysyy, onko raskaus toivottu. Vastaan kyllä. Ja silloin tiedän, että niin todella on. Jos minun sisälläni kasvaa pieni ihminen, minä haluan hänet syliini. Kerron lääkärille, että mieheni ei ole samaa mieltä kanssani.

"Minulla on tapana sanoa samassa tilanteessa oleville pariskunnille, että jos ehkäisyä ei ole käytetty, niin silloin se kertoo siitä, että alitajunnassa on vielä toive lapsesta", lääkäri sanoo hymyillen. Hän soittaa gynen polille, ja päättää laittaa minut ultrattavaksi saman tien.

Gynen polilla sydän hakkaa, kun lääkäri katsoo ultraan. Näen heti pienen renkaan, kuin kuplan.  "Täällä on sikiöpussi, mutta sen sisällä ei näy mitään." Lääkäri pyörittelee raskauskiekkoa ja arvelee, että jos raskaus on todellakin näin pitkällä, olisi pitänyt jotakin jo näkyä. "Vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, että tämä olisi normaali raskaus. Tuulimuna tai kohdunulkoinen raskaus on mahdollinen. Voi toki olla tavallinen raskauskin, mutta en oikein laskisi sen varaan.".

Tuomio tiputtaa. Siinä se yllätyksemme nyt oli. Alkaa itkettää, mutta saan nieltyä kyyneleet.

"Jos viikon päästä vielä tulisit kontrolliin niin katsotaan onko tapahtunut muutoksia. Ja mene nyt labran kautta, niin katsotaan vielä se hcg-arvo."

Kun pääsen autoon, purskahdan itkuun. Laitan miehelle viestin, että on epätodennäköistä, että olisi normaali raskaus. Vastaus on lyhyt, "ok". Suututtaa.